Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 28. huhtikuuta 2014

13 esittelyä Neiti Näpsälle (nimi muutettu) ja oppia kantapään kautta

Sinä aamuna ei olisi pitänyt nousta sängystä lainkaan tai ei ainakaan vastata puhelimeen. Heräsin kellon soittoon ja olin energiaa täynnä jo heti aamulla, mikä ei ollut minunlaiseni kahviaddiktin tapaista ollenkaan. Melkein laulelin jo matkalla keittiööni kahvia keittämään kun ”tilulilulei” puhelin soi…”Täällä Neiti Näpsä ja saanko häiritä välittäjää näin aamutuimaan?” ”Tottahan toki!” –vastasin. Kuulin kun puhelimessa ollut nainen veti henkeä syvään sisään ja sitten… Puhelimesta alkoi tulla osoitteita eli siis meidän kielellä kohteita niin nopeaan tahtiin että en ehtinyt sisäistämään ensimmäistäkään niistä. Liekö syy että en ollut vielä saanut kahviani?

Kohteita tuli jo niin paljon että piti kirjoittaa ne kaikki ylös ja kalenterin päiviä venyttää jo lähes 29 tuntisiksi. Vihdoin saimme kuitenkin seitsemän kohteen näytöt sovittua kahdelle eri päivälle ja vaikka tuohon aikaan olinkin jo todella kiireinen, päätin palvella asiakkaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kävimme siis Neiti Näpsän kanssa katsomassa nuo kaikki seitsemän kohdetta. Hain Neidin koska hänellä ei ollut autoa käytössään ja vein vielä kaupan kautta kotiin. Palveluako? Kyllä, sitä minulta saa. Ensimmäisten esittelyjen jälkeen jo aloin pohtimaan että mikään ei taida nyt kelvata. Loput kohteet näytin vielä seuraavana päivänä ja niistäkään ei mikään natsannut. Jokaisella esittely päättyi siihen kun Neiti Näpsä kommentoi ”Täällä haiskahtaa home” Tähän loppuivatkin siinä vaiheessa minun kohteeni ja jäin vaille kauppaa. Jostain syystä olin kuitenkin helpottuneen oloinen.

Kaikki kun ei ole aina niin ruusuista niin homma jatkui Neiti Näpsän kanssa. Parin päivän päästä  näyttörumbasta alkoikin mitä suurin ystävyys Neidin kanssa. Joka aamu hän muisti minulle soittaa jo ennen aamukahviani. Joskus jopa ennen herätyskelloani. Tämä oli minulle jo niin tuttua että vastasin joskus hänelle jo lähes unissani. Tämä yksinäinen rouva todennäköisesi piti minua enemmän juttukaverinaan kuin välittäjänään mutta kyllä minä kestin sen. Onhan meidän välittäjien aina vastattava puhelimeen, koska tahansa ja milloin tahansa. Joitain tapauksia on tosin ollut, että olen ollut esim. saunassa tai vaikkapa wc:ssä tai juuri saamassa ruokaa suuhun ja puhelin soi ja olen ollut todellakin kykenemätön vastaamaan puhelimeen. Tällaisissa kerroissa kyllä yleensä kuulen aina piilov****uilua jengiltä heti. ”Onpas nyt, kun ei välittäjä vastaa puhelimeen” tai ”Ei ole ihme että kauppaa ei tule kun ei vastata edes”. Näille ihmisille sanon mielessäni että ”Haista…” mutta kuitenkin vakiosanoina tulee suustani että ”pahoittelen kun olin varattuna (siis paskalla) tai oli palaveri kesken (ahmin 10 tunnin jälkeen ensimmäisen kunnon ruokani). Näitä nyt riittää eli seuraavalla kerralla kun soitat välittäjälle ja välittäjä ei vastaa, niin anna hänen hyvänen aika nyt ainakin hetki aikaa. Vaikka wc:ssä pyyhkimiseen.


Seuraavien viikkojen jälkeen näytin Neiti Näpsälle vielä tuon kuusi kohdetta joista sitten viimeisen kohteen kohdalla tapahtui jotain mitä en enää uskaltanut edes odottaa. Neiti Näpsä sai ne sanat suustaan. ”Teen tästä asunnosta tarjouksen!” Voitonriemuisena lähdin toimistolle esivalmistelemaan tulevaa tarjouksentekoa. Odotin puolituntia yli sovitun ajan ja sitten soitin Neiti Näpsälle. ”Olen pankissa juuri” –kuului puhelimesta. Odotin tunnin, sitten kaksi ja taas päätin soittaa. Kesti kauan ja kukaan ei vastannut ja aloin jo olemaan hieman huolissani. Vihdoin sitten veikkaan viidennellä tai kuudennella soitollani puhelimeen vastattiin. Kuulin Neiti Näpsän äänen ja olin helpottunut mutta siis vain nanosekunnin verran… Puhelimen luurista kuului lievästi vaikean oloinen ääni. ”Anteeksi nyt kovasti hyvä välittäjä, mutta minulle ei myönnetä lainaa!” Neiti Näpsä ei soittanut minulle enää...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti